Pehmeä sydän
(A Tender Heart)

“Koska sydämesi on pehminnyt ja sinä olet nöyrtynyt Jumalan edessä, kuullessasi, mitä hän on puhunut..... koska sinä olet nöyrtynyt minun edessäni ja reväissyt vaatteesi ja itkenyt minun edessäni, niin minä myös ole kuullut sinua, sanoo Herra” (2.Aikak.34:27).

Joosia oli yksi niistä harvoista hyvistä Israelin ja Juudan kuninkaista. Hän teki paljon hyvää, hävitti epäjumalan palvelun ja korjasi temppelin ja aloitti Jumalan palvelun. Hän aloitti uudelleen pääsiäisen vieton, joka oli unohdettu kokonaan ja uudisti liiton Juudan ja Herran kanssa. Samoin kuten Hiskian, myös hänen aikanaan Juuda sai kokea hengellistä herätystä. Monien tutkijoiden mielestä nämä teot saattavat hänet uskon sankarien joukkoon. Herra oli selvästi mielissään Joosian teoista, mutta se mikä merkitsi Jumalalle eniten oli hänen pehmeä sydämensä.

Se ehkä tuntuu oudolta sanottuna kuninkaasta, joka rohkeasti uskalsi uudistaa kansan uskonnollisen areenan. Voimakkuus ja pehmeys tuntuisivat olevan sopimattomia yhteen, mutta ne olivat samalla tavalla näkyvissä suurissa miehissä kuten Daavid, apostoli Johannes ja ennen kaikkea Jeesus. Tänään me ihailemme ihmisissä ja etenkin johtajissa lujuutta, päättäväisyyttä, rohkeutta ja lujaa päämäärätietoisuutta. Mitä Herra haluaa on pehmeä ja hellä sydän.

Useimmat meistä tulevat paksunahkaisiksi ja koviksi selvitäksemme elämän kovista kolhuista maailmassa. Muistan kuinka eräs vanhin kerran moitti minua siitä, että en ollut henkisesti tarpeeksi luja ja että olin liian herkkä. Olen ajatellut sitä vuosien aikana ja tullut siihen tulokseen, että paksu nahka ei ole sopiva suhteessamme Herraan. Mutta me emme voi olla liian herkkiä ihmisten puheille, kuulee usein sanottavan. No silloin meidän tulisi olla herkkiä Jumalalle ja paksunahkaisia ihmisille? Mutta entäs jos Herra haluaakin puhua toisen ihmisen kautta, niinkuin hän usein tekeekin? Kuinka voimme olla kovia yhdelle ja pehmeitä toiselle? Vastaus siihen on ei, ja siksipä monet eivät kuule, mitä Herra sanoo.

Joosialla oli pehmeä sydän, kun hän kuuli Herraa. Usein kun me kuulemme Herralta, me vastustamme hänen sanaansa, koska se sana on juuri sitä, mitä me emme halua kuulla.
Se mitä Herra sanoi tälle kuninkaalle ei ollut hyvä uutinen, mutta siitä huolimatta hän ei vastustanut Herraa, vaan otti vastaan tämän kovan nuhteen.

Voit huomata, että Joosian sydän oli pehmeä ja hän nöyryytti itsensä. Nämä kaksi laatusanaa sopivat yhteen. Sydämen ylpeys ja kovuus ovat saman mitalin toinen puoli samoin kuin pehmeys ja nöyryys. Joosia ei yrittänyt puolustaa itseään ja kansaansa eikä edes selitellä. Hän kuuli Herran sanan, nöyryytti itsensä ja suri itkien ja repäisi vaatteensa. Tämän tähden Herra kuuli Joosiaa. Pehmeän sydämen ansiosta Joosia kuuli Jumalaa, joka taas sai aikaan Herran kuulemaan Joosiata. Tätä juuri on yhteys: me kuulemme Jumalaa ja Jumala kuulee meitä. Tämä on ihanteellinen suhde ihmisen ja Jumalan välillä. Kuuletko sinä Jumalaa? Hyvin harvat uskovat kuulevat. Kuuleeko Jumala sinua? Epäilemättä hän kuulee jokaisen rukouksen, mutta hän ei vastaa moniinkaan syntisten ja tottelemattomien lasten rukouksiin. Siksi pehmeä sydän on hyvä perusta hyvälle ja oikealle suhteelle Herran kanssa.

Se on myöskin perusta kahden ihmisen väliselle suhteelle. Kun joku ei huomaa toisen tarvetta, kipua ja surua, niin on vaikeaa pitää yhteyttä kovasydämisen kanssa. Oletko koskaan nähnyt pienten lasten saavan vanhempiensa huomion, kun vanhemmilla on jotain tärkeitä henkilökohtaisia asioita? Näetkö kuinka pienokainen vetää vanhempansa housunlahkeesta ja lyö vanhempansa jalkaan pienellä kädellään ja vanhempi on tietoinen lapsen tarpeista. Joskus uskovat kerjäävät huomiota, mutta toiset ovat liian välinpitämättömiä huomaamaan. Jokaisessa seurakunnassa on paljon ihmisiä, joiden tarpeet jäävät huomaamatta välinpitämättömyyden tähden.

Pietari yhdistää helläsydämisyyden kohteliaisuuteen. Aikana, jolloin röyhkeys ja julmuus ovat suosiossa, kohteliaisuus yhdistetään raukkamaisuuteen ja heikkouteen. Miesten on oltava miehiä ja naisten on oltava kovempia saadakseen aikaan huomiota. Tämä on maailman tapa, ei Kristuksen. Kun olemme kohteliaita, me kunnioitamme ja otamme toisia huomioon. Tämä laatu puuttuu tämän päivän uskovilta; kaikki vain ajattelevat itseään, sitä mitä he itse haluavat, eikä ajatella toisia. Emme voi koskaan olla toisille kohteliaita, jos me olemme kovia ja kylmiä heitä kohtaan, vaikka kuinka yrittäisimme näytellä hyviä tapoja, jos se on vain näytös. Mutta jos me olemme helläsydämisiä, me olemme automaattisesti kohteliaita.

Millainen on sydämesi suhde Herraan ja veljeesi? Onko se tullut niin kovaksi vuosien kuluessa katkeruudessa ja itsepuolustelussa ja vihassa, että et enää tiedä, mitä on itkeminen Herran edessä veljesi puolesta? Milloin olet viimeksi antautunut Herran edessä? Epäilen, että siitä on kauan aikaa, tai et ehkä koskaan? Kuinka me voimme palata siihen?
Se voi vain tapahtua silloin, kun me opimme luottamaan Häneen ja antaudemme Hänelle kokonaan. Jos me puolustelemme itseämme ja taistelemme Hänen työtään vastaan meissä, se ei voi tapahtua koskaan. Mutta kun olemme valmiit nöyryyttämään itsemme ja antautumaan Hänelle, Hän lupaa: “Ja minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen” (Hesek.36:26).